Yhdistys

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on kansalaisjärjestö, joka edistää kehitysvammaisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua aktiivisella edunvalvonnalla koko järjestön yhteisvoimin. Tukiliiton tavoitteena on hyvä elämä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen perheelleen.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on perustettu vuonna 1961. Liiton toiminnan merkittävin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Tukiliiton toiminnan perusta ovat paikalliset yhdistykset, joiden keskeisenä tehtävänä on vertaistuen tarjoaminen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Tukiliitolla on noin 200 jäsenyhdistystä ja noin 18 000 henkilöjäsentä ympäri Suomen.

Hämeenlinnan alueen paikallisyhdistyksenä toimii vuonna 1963 perustettu Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Yhdistys on toimialueensa kehitysvammaisten ja heidän omaisten järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää ja valvoa kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja läheistensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Yhdistyksessä on jäseniä noin 295.

Vuosi 2023 on yhdistyksen 60. toimintavuosi. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten tuki ry:n kotipaikka on Hämeenlinna ja toimialueena on Hämeenlinnan seutu. Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimintaa johtaa hallitus.

Tukiyhdistys järjestää vertaistukitoimintaa ja muuta vuorovaikutusta vahvistavaa toimintaa kehitysvammaisten perheiden välillä sekä muuta vapaa-ajan toimintaa resurssien puitteissa. Tästä toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus.

Hämeenlinnan tukiyhdistys tarjoaa mm.:

• Tietoa ja tukea
• Ohjausta ja neuvontaa
• Vertaistukea
• Vaikuttamiskanavan
• Osallistumismahdollisuuksia

Hyvin monenlaisia ihmisiä kutsutaan kehitysvammaisiksi. Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Pelkästään fyysisesti poikkeava ihminen ei siis ole kehitysvammainen. Suomessa on arviolta noin 30 000-40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää. Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.

Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampaa kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut. Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Suurin kehitysvammaoireyhtymä on Downin oireyhtymä. Tämä kromosomipoikkeavuus on noin 10 %:lla kaikista kehitysvammaisista. Yleisimmät liitännäisvammat tai lisäsairaudet kehitysvammaisilla henkilöillä ovat puhevamma (44,3 %:lla), psyykkinen sairaus (30,5 %), näkövamma (26,5 %), liikuntavamma (24,4 %), epilepsia (19,3%), kuulovamma (4,9 %).

Me itse ry:n kannanottoja ja julkilausumia

Lähteet ja nettilinkit, joista löytää lisätietoa kehitysvammaisuudesta:

Kehitysvammaisten tukiliitto
Kehitysvammaliitto
Verneri – kehitysvamma-alan tietopalvelu
Papunet – selkeää ja esteetöntä kommunikointia
Sosiaaliportti